Design-suuntautuneen pedagogiikan soveltaminen museo-objekteihin ankkuroituvassa oppimisessa

Henriikka Vartiainen
FT
Itä-Suomen yliopisto

Yhteiskunnan muutos on asettanut haasteen kehittää oppijoissamme sellaisia tietoja ja taitoja, joita nykyajan sekä tulevaisuuden yhteiskunta heiltä odottaa. Julkisessa keskusteluissa on viime aikoina noussut esiin etenkin niin sanotut  21. vuosisadan  taidot. Niissä painottuvat kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu, kyky tehdä yhteistyötä sekä taito hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa. Lapsiamme ja nuoriamme tulisi tukea kasvamaan luoviksi,  verkostuneiksi ja yhteisölliseen ongelmanratkaisuun kykeneviksi kansalaisiksi, jotka kontribuoivat yhteiseen hyvään. Samankaltaiset näkökulmat näyttäisivät nousevan esiin myös valmisteilla olevassa uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmassa.

Oppimisen tulevaisuus

Jorma Enkenberg

Professori (emeritus)
Savonlinna

”Teachers and students are now  psychologically,

 if not literally being pushed out of school.”

 (Fullan & Langworthy, 2013)

Koululaitos on kriisissä.  Näin väittävät monien muiden tavoin mm. Michael Fullan ja Maria Langworthy (2013) kirjoittamassaan raportissa ”Towards a New End: New Pedagogies for Deep Learning”.  Keskeisinä kriisiytymisen merkkeinä he pitävät mm. oppilaiden kasvavaa sitoutumattomuutta koulussa tapahtuvaan oppimiseen, yleistä viihtymättömyyttä koulussa sekä opettajien turhautumista. Tutkimusten mukaan sitoutumattomuus oppimiseen sekä viihtymättömyys myös kasvavat siirryttäessä koulussa ylemmille luokille.  Vastaavasti opettajien tyytymättömyys työhönsä näyttää tutkimusten valossa kaiken aikaa lisääntyvän.